Portfolio-oppiminen

Päiväkodeissa tutut kasvun kansiot ovat arkipäivää, mutta peruskoulussa vastaavanlaiset käytännöt ovat harvinaisempia. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten oppimisen osoittaminen muuttuu kasvun kansioiden, oppimispäiväkirjojen ja portfolioiden avulla. Qridin työkalujen rooli tässä kehityksessä on keskeinen.

Kirjoittaja

Henri Karjalainen

Oppimisen osoittaminen: kasvun kansiot, oppimispäiväkirjat ja portfoliot

Päiväkodeissa on jo pitkään ollut tapana kerätä kasvun kansioita. Näistä mainioista opuksista voi lukea, milloin lapsi on oppinut sanomaan ärrän ja millaisilla harakanvarpailla hän on yrittänyt kirjoittaa omaa nimeään. Kansiosta löytyy todennäköisesti itse piirretty kuva lapsen perheestä ja ensimmäisiä askarteluharjoituksia, valokuvia päiväkodin metsämörriretkiltä ja kuvauksia sykähdyttävimmistä leikeistä.

Lapsi jatkaa kasvuaan myös peruskoulussa, mutta siellä kasvun kansioita näkee harvoin. Peruskoulun aikaista kasvua voi yleensä seurata vain todistuksista, kuvataidetöistä ja muutamista kotiin kulkeutuvista ruutuvihkoista. Tyypillisesti keskitytään lopputuloksiin, ja kasvun ja oppimisen aikana kuljettu matka jää piiloon.

Qridin kenties suosituin työkalu, oppimispäiväkirja, on tarkoitettu nimenomaan oppimisen prosessin kuvaamiseen. Moni oppilas käyttää oppimispäiväkirjaa kuvataiteen tai käsityön työvaiheiden dokumentointiin, luettujen kirjojen tallentamiseen tai vaikkapa vieraan kielen ääntämistaidon kehittymisen kuvaamiseen. Tällaista päiväkirjaa selaamalla voi helposti havaita kehittymisen ja kasvun.

Portfolio-oppiminen

Portfolio-oppiminen tarkoittaa pedagogista menetelmää, jossa päiväkirjatyyppinen dokumentointi on viety huippuunsa. Oppilas asettaa portfolioon tavoitteita ja reflektoi niiden toteutumista säännöllisesti. Oppilas tekee suuren osan arkisesta työskentelystään vihkon tai tehtäväkirjan sijaan portfolioon ja nostaa sieltä esille erityisiä tähtihetkiä. Usein porfolio-oppimisessa osa kokeista voidaan korvata portfolion tarjoamalla näytöllä osaamisesta.

Portfolioita voi olla hyvin monenalaisia. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen puolella suosittu ratkaisu on työnäyteportfolio, johon oppilas dokumentoi käytännön taitojensa kehittymistä, esimerkiksi laittamiaan ruokia tai hitsaamiaan saumoja. Vähemmän konkreettisiin oppimisen tavoitteisiin sopii reflektioportfolio, jossa oppilas pohtii vaikkapa asenteitaan matematiikkaa kohtaan, hahmottaa arvomaailmaansa tai etsii arjestaan keinoja hidastaa ilmastonmuutosta. Portfolio voi olla myös fysiikan tutkimuspäiväkirja tai vaikkapa keksijän muistikirja.

Portfolion voi toteuttaa jäsennellysti valmiin tehtäväpaketin muodossa. Moni Qridin asiakkaista kerää portfoliota tehtävälistan avulla vaikkapa lukuharrastuksen tai tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymisestä. Qridin avulla TVT-taitotasot, luku- ja liikuntadiplomit, Uudet lukutaidot, VSOP-sisältölistat ja muut askeleittain etenevät polut heräävät eloon oppilasta motivoivalla tavalla.

Parhaimmillaan oppilas rakentaa portfolion avulla yksilöllistä identiteettiään: mitä osaan, mitä teen, mitä olen? Mitkä ovat vahvuuteni? Mitkä ovat tavoitteeni? Qridin päiväkirjan avulla opettaja voi vahvistaa oppilaan aktiivista roolia oppijana ja oman tasapainoisen identiteettinsä rakentajana.